Huippuvuorten jylhissä maisemissa kulkevat jääkarhut ovat yksi maailman arvoituksellisimmista petoeläimistä. Niiden sopeutuminen pohjoisen ankariin olosuhteisiin on vaikuttavaa, mutta ilmastonmuutoksen myötä niiden tulevaisuus on aiempaa epävarmempi.
Huippuvuorten jääkarhut kuuluvat Barentsinmeren populaatioon, joka käsittää noin 3 000 yksilöä. Suurin osa niistä elää ja metsästää merijäällä, joka levittäytyy jopa 400 000 neliökilometrin alueelle. Noin 300 jääkarhua liikkuu myös Huippuvuorten pääsaaren rannikkoalueilla, metsästäen hylkeitä rannikonjään reunoilla.
Huippuvuorten tärkeimmät pesintäalueet sijaitsevat Kong Karl’s Landilla, Hopenilla, Edgeøyalla ja Nordaustlandetilla. Näillä alueilla poikaset syntyvät lumiluoliin ja viettävät siellä ensimmäiset elinkuukautensa emonsa hoivissa.
Jääkarhu on sopeutunut elämään ja metsästämään merijäällä. Sen pääasiallinen ravinnonlähde on norppa, jonka runsas rasvakerros antaa jääkarhulle riittävästi energiaa pitkillekin paastoajoille.
Kuitenkin ilmaston lämpeneminen on johtanut merijään sulamiseen aiempaa nopeammin. Barentsinmeren talvinen maksimijääala on supistunut 54 prosenttia vuodesta 1979 lähtien, mikä tarkoittaa keskimäärin 11 200 neliökilometrin jään menetystä vuodessa. Tämä jatkuva jään väheneminen pakottaa yhä useammat jääkarhut viettämään enemmän aikaa maalla, missä ravinnon löytäminen on huomattavasti haastavampaa.
Merijään hupeneminen vaikuttaa suoraan jääkarhujen käyttäytymiseen ja liikkumiseen. Kun ne eivät löydä tarpeeksi ravintoa jäältä, ne saattavat ajautua tutkimaan rannikkoalueita yhä enemmän.
Jääkarhuilla on todettu sirkadiaaninen rytmi, eli ne nukkuvat ja ovat aktiivisia tiettyinä aikoina vuorokaudessa. Ne ovat valveilla keskimäärin 11,2 tuntia päivässä, mutta hylkeenpyyntikaudella niiden unirytmi voi muuttua täysin, jolloin ne saalistavat läpi vuorokauden.
Jotkut ovat kysyselleet, eikö ole pelottavaa liikkua lumimyrskyssä, kun näkyvyys on vain muutama metri ja jääkarhu voisi ilmaantua eteemme hetkenä minä hyvänsä. Onneksi tutkimukset osoittavat, että lumimyrskyissä jääkarhut kaivautuvat usein suojaisiin lumiluoliin ja voivat pysytellä siellä useita päiviä. Vaikka jääkarhu on arktisen alueen huippupeto, sen elämä on jatkuvaa selviytymistä äärimmäisissä olosuhteissa.
Jääkarhujen läsnäolo on osa Huippuvuorten arkea, ja retkikuntamme suhtautuu niihin suurella kunnioituksella. Yksi tärkeimmistä periaatteistamme on ennakointi. Suunnittelemme reittimme huolellisesti ja valitsemme maaston siten, että saisimme vältettyä yllättävät kohtaamiset mahdollisimman hyvin. Vaikka jääkarhut ovat uteliaita eläimiä, suurin osa niistä pyrkii välttämään ihmisiä. Lähes kaikki konfliktit ovat vältettävissä, mikäli karkoituskeinoista on huolehdittu asianmukaisesti ja karkoitusvälineiden käyttö on harjoiteltu hyvin.